Valvoja kiinalaisessa yrityksessä

Jokaisessa kiinalaisessa yrityksessä on oltava valvojaneuvosto tai valvoja. Valvojan tehtävänä on valvoa yrityksen johdon toimintaa ja raportoida tästä osakkeenomistajille.

Valvojanan toimivalle henkilölle ei ole asetettu käytännössä vaatimuksia, kunhan tämä on täysi-ikänen eikä kuulu yrityksen johtoon. Eli suomalainen henkilö Suomessa voi olla periaatteessa valvoja, vaikka ei olisi koskaan Kiinassa käynytkään. Valvojan käytännön osaamiseen ja kykyihin on syytä kiinnittää sitä enemmän huomiota, mitä enemmän yrityksen rakenne ja toiminta muodostaa riskejä. Riskiä kasvattavia seikkoja ovat mm.:

  • Kiinalainen yritys on yhteisyritys (joint-venture)
  • Valta kiinalaisessa yrityksessä on keskittynyt yhdelle tai harvoille henkilöille
  • Kiinalaisen yrityksen johdolle on annettu vapaat kädet tai paljon itsenäistä päätäntä- ja toimivaltaa
  • Kiinalaisessa yrityksessä ei ole suomalaisen emoyhtiön edustusta johtavassa asemassa paikan päällä Kiinassa
  • Kiinan yhtiölainsäädäntö on vieras suomalaiselle emoyhtiölle
  • Kiinalaisen yrityksen suomalaisessa emoyhtiössä ei ole kiinan kieltä osaavaa kokenutta henkilöä, joka voisi esimerkiksi tarkastaa asiakirjojen sisältöä

Valvojan suotavat ominaisuudet

Vaikka valvojan vähimmäisvaatimukset ovat kovin vähäiset ja nimenomaan vähimmäisvaatimukset, voidaan valvojalle esitää suotuisia ominaisuuksia, jotka auttavat häntä toimimaan tehokkaasti yrityksen omistajien eduksi.

Valvojan tulisi olla:

  • luotettava
  • manner-Kiinassa, jotta hän voi reagoida nopeasti
  • kokenut liiketoiminnassa ja yrityslainsäädännössä Kiinassa
  • ei liian läheisissä väleissä yrityksen paikalliseen johtoon
  • valmiit yhteydet paikalliseen juristiin ja tilitoimistoon

Valvojan oikeudet ja velvollisuudet

Valvojan oikeudet ja velvollisuudet kiinalaisessa yrityksessä Kiinan yhtiölain mukaan:

Yhtiösääntö sitoo valvojaa (Art. 11)

Valvoja ei saa käyttää asemaansa omaksi hyödykseen (Art. 21)

Yhtiökokous valitsee valvojat, jotka eivät ole työntekijöitä sekä päättää valvojien korvauksesta (Art 37.2)

Yhtiökokous hyväksyy valvojien raportin (Art. 37.4)

Valvoja voi vaatia yhtiökokouksen pidettäväksi (Art. 39)

Valvoja voi pitää yhtiökokouksen jos hallitus tai pääjohtaja on kykenemätön tähän. (Art. 40)

Osakeyhtiöllä on oltava valvojaneuvosto, jossa on vähintään kolme jäsentä. Jos osakeyhtiöllä on vain vähän omistajia tai yritys on pienikokoinen, niin yksi tai kaksi valvojaa riittää korvaamaan valvojaneuvoston. Valvojaneuvosto sisältää osakkaiden edustajia edustettuina suhteellisten omistuksien mukaan. Yrityksen hallituksen jäsen tai yritysjohdon jäsen ei voi yhtäaikaisesti toimia valvojana. (Art. 51)

Valvojan toimikausi on kolme vuotta. Toimikautta voidaan jatkaa uudelleenvalinnalla. Valvojan velvollisuudet ja oikeudet jatkuvat kunnes uusi tai uudet valvoja ovat aloittaneet toimensa. (Art. 52)

Valvojalla on seuraavat valtuudet: (Art. 53)

  1. Tarkastaa ja selvittää yrityksen talouteen liittyviä asioita.
  2. Valvoa hallituksen ja yritysjohdon toimintaa sekä esittää heidän erottamistaan väärinkäytösten ilmetessä.
  3. Vaatia hallitusta ja yritysjohtoa perumaan toimintansa, jossa syntyy eturistiriita yrityksen kanssa.
  4. Kutsua ja pitää yhtiökokouksen jos hallitus tai pääjohtaja on kykenemätön tähän.
  5. Tehdä esityksiä yhtiökokouksessa.
  6. Voi haastaa hallituksen jäsenen tai yritysjohdon jäsenen oikeuteen, jos tämä rikkoo lakia, hallinnollisia määräyksiä tai yhtiöjärjestystä.
  7. Kaikki muu toiminta ja valtuudet, minkä yhtiöjärjestys antaa.

Valvoja voi osallistua hallituksen kokouksiin ilman äänioikeutta ja voi kokouksessa ottaa asioita esille ja tehdä ehdotuksia, jotka kuuluvat hallituksen päätösvaltaan. Valvoja voi suorittaa tutkimuksia havaitessaan epänormaalia toimintaa ja tarvittaessa palkata tilitoimiston tms. antamaan apua, minkä yritys kustantaa. (Art. 54)

Valvojaneuvosto kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Valvojat voivat esittää valvojaneuvoston kokouksen kokoon kutsuttavaksi myös useammin. Valvojaneuvoston toiminnan säännöt ja äänestyskäytännöt sovitaan yhtiöjärjestyksessä. Valvojaneuvosto tekee päätökset äänestämällä. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, jotka paikalla olevat valvojat allekirjoittavat. (Art. 55)

Valvojaneuvoston ja valvojien toiminnan välttämättömät kulut katetaan yrityksen varoista. (Art. 56)

Valvoja on velvollinen ilmoittamaan yritykselle tämän osakkeiden omistuksen ja omistuksessa tapahtuvat muutokset. Valvojan osakkeiden hankintaa on rajoitettu. (Art. 141)

Seuraavat seikat estävät valvojaksi nimittämisen sekä valvojana toimimisen: (Art. 146)

  1. Ei ole kokonaan tai osittain oikeustoimikelpoinen.
  2. Tehnyt vakavia rikoksia.
  3. On toiminut lähiaikoina konkurssin tehneessä yrityksessä vastuullisessa asemassa.
  4. On toiminut laillisena edustajana yrityksessä, jonka liiketoimintalupa on peruttu väärinkäytösten vuoksi lähiaikoina.
  5. Vakavasti velkainen.

Valvojan on noudatettava lakeja ja määräyksiä, eikä saa osallistua lahjontaan jne. (Art. 147)

Valvoja on korvausvelvollinen yritykselle laittomista toimista aiheuttamistaan vahingoista. (Art. 149)

Valvoja on velvollinen osallistumaan yhtiökokouksiin ja vastaamaan hallituksen, osakkaiden yms. kysymyksiin. Hallitus ja yritysjohto ovat velvollisia antamaan totuudenmukaista tietoa ja materiaalia valvojalle eikä saa vaikeuttaa valvojan toimintaa. (Art. 150)

Valvojan on haastettava yritys oikeuteen, jos hallitus tai yritysjohto on rikkonut lakia tms. ja osakkeenomistaja tätä vaatii. (Art. 151)